Jämää ja vielä jämempää

Sukkatourin toista etappia odotellessa tuli olo, että jotain pientä ja nopeasti valmistuvaa olisi pakko saada näperreltyä. Niinpä päätin pöyhiä vihonviimeisiä kasvikuitulankajämiäni, josko niistä vielä saisi jotakin edes etäisesti käyttökelpoista aikaiseksi.

Lidlistä ostettuja Crelando-puuvilloja oli vielä sen verran, että niistä sai neulottua sairaalalle pienen vauvapipon. Taisin käyttää 2,25 mm puikkoa ja neuloin pipon päälaelta aloittaen, lisäyksiä kahdeksassa sektorissa joka toinen kerros, kunnes silmukoita oli 72. Lankoja kului yhteensä vain noin 20 g. Eipä tuosta piposta nyt mikään erityisen kaunis tullut, mutta purkamaankaan en enää ryhtynyt. Menköön tämäkin tarjolle sairaalaan, kyllähän se ainakin lämmittää.

Loppuja kasvikuitulankojen pätkiä laittelin värijärjestykseen ja ryhdyin virkkaamaan 3,5 mm koukulla neulatyynyjä.

Kukkasten toiselle puolelle tuli tasaisempaa väripintaa, kun käytössä oli useampi hyvin samansävyinen tai jokunen isompikin yksivärinen nöttönen.

Vastakkaisilla puolilla on enemmän väriliukumaa, kun osa jämäpätkistä oli niin lyhyitä, ettei niillä saanut virkattua edes kokonaista kerrosta. Liitin pätkät toisiinsa liukumattomalla "taikasolmulla" ja jätin hännänpäät sisäpuolelle. Napeiksi valikoin satunnaisia purkunappeja sekalaisten nappien laatikosta ja täytteenä on muista käsitöistä jääneitä päättelylanganpätkiä. Lankoja virkkuuksiin kului noin 20 g / kukkanen, kun täytemateriaalia ei lasketa mukaan.

Eiväthän ne kasvikuitulankojen jämäpätkät vieläkään loppuneet, niitä on edelleen reilut 50 g. Joitakin pätkiä säästelen esimerkiksi neuleissa joskus käytettäviin väliaikaisiin aloituksiin, mutta silti lankoja olisi vielä johonkin muuhunkin. Ei minulla näille neulatyynyille ole itselläni mitään käyttöä, mutta jospa aika tavaran kaupitsisi - ja onhan langanpätkät mukavampi säilöä valmiina töinä kuin epämääräisenä kasana toisiinsa sotkeentuneita langanpätkiä...