lauantai 10. toukokuuta 2008

Ja mikä lakko...?

Naapurissamme asuu kotiompelija. Takapihojamme erottaa aita, jonka yli mieheni rupattelee naapurin rouvan kanssa lehtikompostin laidalla seisten. Viime viikonloppuna puhe oli jotenkin lipsahtanut ompelimon ongelmajätteeseen eli ylimääräisiin kankaisiin, joita mikään taho ei ole ollut kiinnostunut hakemaan (eikä naapuri pysty viemään ilman autoa) ja joita naapuri on heittänyt jätesäkkikaupalla roskikseen. Kultainen mieheni oli kehottanut tarjoamaan kankaita minulle. Kankaanhankintalakko karahti komeasti kiville tänään, kun viimein sain tilaisuuden luikahtaa naapuriin.



Tämänkertaisen jätesäkin uumenista löytyi oikea aarreaitta: Reilusti yli 300 g ruskeaa Tennesseetä, 150 g SandnesGarn Tovea (kaksi mustaa ja yksi punainen kerä; vihjeitä sopivasta käyttötarkoituksesta otetaan vastaan!) sekä vyötteetöntä ruskeaa nauhalankaa käsikopelolta vajaa 100 g. Iskemätön pikkupuntti ruskeaa paperinarua sekä kasa luonnonväristä niintä. Kaksi turkishäntää. 25 enemmän tai vielä enemmän vajaata kartiota saumurilankoja, mukana mm. minulta puuttuneet kirkkaanpunaiset ja tummanvihreät, sekä 8 lähes täyttä rullaa ompelulankaa. Valtavat kasat nahkapaloja, isompia ja pienempiä, eri värejä ja laatuja. Huonekalukangasta, tikkikangasta, kirjailtua "pöytäliinakangasta". Varovasti arvioiden kuusi metriä Rukan vuorikangasta, joka muistuttaa erehdyttävästi kuivaliinaneulosta. Ison huovan verran mustaa villakangasta. Erilaisia puuvilloja. Erikoiskangastilkkuja askarteluun ja barbienmekkoihin.

Eikä siinä vielä kaikki. Naapuri pyysi pistäytymään työhuoneessaan samalla reissulla. Remontin ja sekasorron keskeltä hän nyki lisää joutavia kankaita mukaani:



Vähintään kolme metriä teddykarhunruskeaa joustofroteeta. Kirjailtua puuvillaa ("teet tästä vaikka hameen itsellesi"), raidallista mustaa puuvillaa ("tästä tulee hyvät kesähousut") ja Turon tukevia tummanruskeita ulkoilukankaita ("ompelet pojille housuja"). Pari metriä viininpunaista (ei violettia, kuten värit vääristävästä kuvasta voisi päätellä) ja puolitoista metriä omenanvihreää microfleeceä.

Voi kiesus sentään. Nahat oli pakko sijoittaa ullakolle, muut kankaat sain vielä mahtumaan kangaskaappiin - hikisesti. Pelkään pahoin, että naapurin saatua remontin päätökseen ja sitä mukaa kankaat taas järjestykseen tarjolla olisi lisää hylkytavaraa. Miten sellaisesta voi kieltäytyä?

Tulee kiire ommella lisää tilaa kaappiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti